MERIEN muoviongelmaan on saatu Suomessa lupaavia tuloksia, kun VTT:n Plastbug-hankkeessa varmistui, että yhtä muovityyppiä eli polystyreeniä voidaan hajottaa mikrobien avulla. Hankkeessa saatiin viitteitä myös toista tyyppiä eli PET-muovia syövistä mikrobeista.
Ongelma on valtava, sillä maailman merissä on noin sata miljoonaa tonnia muovijätettä, josta on erittäin vaikea päästä eroon. Nyt löydetyt tulokset eivät kuitenkaan asiaa ratkaise lähellekään. VTT muistuttaakin, että muovijätteen puhdistaminen merestä on monin tavoin vaikeaa.
”Merten muovijäte on likaista, ja se koostuu eri muovilaaduista ja niiden lisäaineista. Lisäksi suuri osa jätteestä sijaitsee kaukana mantereesta alueella, jossa ei ole keskitettyä kierrätysjärjestelmää eikä välttämättä sähkövoimaa”, kertoo johtava tutkija Kari Koivuranta VTT:ltä tiedotteessa.
”Osaksi ruokaketjua päätyvän mikromuovin kohdalla ongelma on vielä suurempi. Sen kierrättäminen kemiallisilla tai mekaanisilla menetelmillä on hyvin haasteellista.”
PLASTBUG-PROJEKTISSA muovijätteen kierrätykseen haettiin ratkaisuja mikrobeista, jotka pystyvät käyttämään muovia ravinnokseen ja kierrättämään sitä uusiksi raaka-aineiksi. Mikrobien avulla muovia voitaisiin hajottaa paikan päällä alueella, jossa muovijätettä on paljon.
”Kierrätys voisi tapahtua pienissä itsenäisissä yksiköissä, kuten merelle tai saarille jätettävissä konteissa, jotka toimisivat aurinko- tai tuulienergialla”, Koivuranta selvittää.
Plastbug-projektissa pääpaino on ollut muovia hajottavien mikrobien tunnistamisessa. Mikään mikrobi ei voi käyttää ravinnokseen kaikkia muovilaatuja. Siksi VTT selvittikin nyt sitä, mikä mikrobi pystyy hajottamaan mitäkin muovilaatua.
Hankkeessa tarkasteltiin erikseen neljää muovilaatua: polyetyleeniä, polypropeenia, PET-muovia sekä polystyreeniä. Lyhyen kasvatusjakson aikana saatiin toivottuja tuloksia ja ilmeni, että mikrobipopulaatio söi polystyreeniä.
”POPULAATIO koostui eri mikrobeista, joten nyt on selvitettävä, mikä niistä hajotti polystyreeniä. Myös PET-muovin päälle kertyi mikrobikasvustoa, mutta sen osalta on vielä varmistettava lisäanalyyseillä, ovatko mikrobit todella hajottaneet muovia”, hän kertoo.
Tutkimus jatkuu vielä, seuraavaksi koetetaan myös parantaa mikrobien muovinsyöntikykyä.
Jatkosuunnitelmiin kuuluu prosessin kehittäminen niin, että muovia syöviin mikrobeihin perustuva kierrätyssysteemi voitaisiin ottaa myös käyttöön. Tämä voisi olla toiminnassa vuonna 2030.
”Hyvin karkean laskelman mukaan se voisi hajottaa 10 tonnia muovijätettä vuodessa”, Koivuranta ennustaa.
